Maaperän monimuotoisuuden hyödyntäminen maalevintäisten tautien/tuholaisten esiintyvyyden vähentämiseksi sekä ravinteiden saatavuuden lisääminen seosviljelyssä ja viljelykierroissa
Eteläinen Välimeri (Espanja)
Kasvisten viljelyä alueella uhkaa pääasiassa ravinteiden alhainen saatavuus, sillä pH-arvo on yli 8, ulkoisten tuotantopanosten lisäämisen tarve on jatkuva ja kastelun käyttö liiallista. Lisäksi alueella esiintyy peruna-ankeroista. Tämän vuoksi tuotantokustannukset ovat suuret.
Nykytilanne
Perunoiden ja kasvisten viljelyyn alueella käytetään erittäin runsaasti ulkoisia tuotantopanoksia viljavuuden lisäämiseksi (epäorgaaniset lannoitteet ja lanta), tautien/tuholaisten torjumiseksi (torjunta-aineet) ja satojen määrän kasvattamiseksi (kasteluvesi). Monilajinen viljely ja viljelykierrot ovat yleisiä, mutta niitä ei ole optimoitu maaperän organismien kehityksen maksimoimiseksi.
Tavoite
Tämän peltokokeen tavoite on lisätä maaperän ravinteiden saatavuutta ja maaperän kykyä pidättää vettä sekä vähentää maalevintäisten tautien/tuholaisten esiintyvyyttä tuotantokustannusten alentamiseksi.
Pyrimme selvittämään, mikä olisi optimaalinen monilajinen viljely ja viljelykierto maaperän viljavuuden ja biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi sekä maalevintäisten tautien/tuholaisten esiintyvyyden vähentämiseksi ja integroidun tuholaistorjunnan ja ravinteita liuottavan biologisen aineen (kasvien kasvua edistävien bakteerien) lisäämiseksi.
Miten peltokoe edistää nykytilannetta
Maaperän biologisen monimuotoisuuden hoitoon riittävien viljelykiertojen/monilajisen viljelyn selvittäminen, joka on toistaiseksi tekemättä. Arvioidaan kasvien kasvua edistävien bakteerien vaikutus maaperän biologiseen monimuotoisuuteen, koska vaikka niiden kyky lisätä satojen määrää on todistettu, tieto niiden vaikutuksesta kotoperäisiin mikrobiyhteisöihin ja evoluutioon on vähäistä. Oikea kasvien yhdistelmä ja orgaanisen aineen lisäys voisi parantaa kotoperäistä maaperän biologista monimuotoisuutta ilman hajottajamikrobien ja -eliöiden lisäämistä.
