Kenttäkoe 14

Jatkuvapeitteisen kasvuston hyödyntäminen verrattuna kynnettyyn peltomaahan vehnäpelloilla

Boreaalinen alue (Suomi)

Ratkaistava ongelma
Luonnonmukaisessa maataloudessa käytetään syvälle pintamaahan ulottuvaa kyntöaurausta rikkakasvien torjunnassa. Maankäännön ja siihen liittyvien talviaikaisten kesantojen katsotaan olevan haitallisia maaperän organismeille ja terveydelle, mutta asiaa on tutkittu vielä vähän. Peltokokeen tuloksista saadaan selville, mitä maaperän terveydelle tapahtuu, kun jatkuvan kasvipeitteen ja kevennetyllä muokkauksella hoidettu viljelykierron pelto kyntöaurataan.
Nykytilanne
Haitoista huolimatta luonnonmukainen maatalous nojaa vahvasti kyntöauraukseen rikkakasvien torjunnassa. Viljelijöillä on vääriä käsityksiä aurauksen tehokkuudesta ja jotkut jopa väittävät sen parantavan maaperän terveyttä lisäämällä veden imeytymistä ja varastoitumista maaperään. Osa viljelijöistä on kokeillut luomuviljelyssä maanmuokkausta, joka ei sisällä pintamaan kääntöä, mutta sen hyödyistä ei ole vielä paljon tutkimustietoa.
Tavoite
Tavoite on kokeilla ja mitata, miten maanmuokkaus pintamaata kääntämällä (kyntöauraus) vaikuttaa maaperän ekosysteemiin ja kasvien ravinteiden talteenottoon ja terveyteen.
Ehdotetut viljelykäytännöt
Koepeltoja on viljelty luonnonmukaisen viljelyn mukaisesti jatkuvalla kasvipeitteellä ja mahdollisimman vähäisellä maanmuokkauksella. Koepellot kynnetään ja viljely jatkuu kuten tähänkin asti.
Miten peltokoe edistää nykytilannetta
Peltokoe pyrkii todistamaan, että maan kääntäminen syvään kyntämisellä voi olla haitallista maaperän rakenteelle, terveydelle ja biologialle.

Faculty of Sciences
Polithecnic Building
32004 Ourense (Spain)

© SoildiverAgro 2024