Vaikutukset

Odotetut vaikutukset

Agroekologinen tietopohja laajentuu suhteessa monimuotoisuuden ja maataloustuotannon välisiin yhteyksiin ja dynamiikkaan.

Biologisen monimuotoisuuden arviointi yhdeksällä eri ilmasto- ja maaperäalueella Euroopassa antaa paremman käsityksen ilmaston, maaperän ominaisuuksien ja viljelyjärjestelmien vaikutuksesta. Lisäksi maaperän biologisen monimuotoisuuden geneettinen ja toiminnallinen analyysi eri viljelyjärjestelmissä antaa mahdollisuuden luoda johtopäätöksiä maaperän organismien läsnäolon ja jakauman suhteesta viljelykasvien terveyteen eri alueilla.

 

Tuotantojärjestelmiin (niin tavanomaisiin kuin luonnonmukaisiin) perustuvien, monimuotoisuutta ja arvonmuodostusta tukevien parhaiden käytäntöjen tuottaminen

Yksi SoildiverAgron päätavoitteista on kehittää sato-opas, johon sisältyy biologista monimuotoisuutta edistävä viljely, joka pitää yllä tai parantaa kasvintuotantoa ja satojen laatua, samalla kun kustannukset laskevat. Tämä saavutetaan 15 peltokokeesta saatavasta geneettisen monimuotoisuuden ja sosioekonomisen tutkimustiedon perusteellisella analysoinnilla. Sato-opas tulee sisältämään käytäntöjä, jotka edistävät biologista monimuotoisuutta ja ovat yhteiskunnalle kannattavia.

 

Menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen monimuotoisuuden eri tasojen (geneettinen, lajisto ja ekosysteemi) sekä maatalouden biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen välisten yhteyksien arvioimiseksi ja seuraamiseksi.

Maaperäeliöstön monimuotoisuuden analysointia varten kehitetään kolme uutta menetelmää ja välineitä, jotka helpottavat maaperän biologisen monimuotoisuuden arviointia ja hallintaa. Nämä menetelmät edistävät osaltaan työtä, jossa tutkitaan yhteyttä monimuotoisuuden ja kasvien terveyden, satojen määrän, laadun ja arvon, tuotantopanosten vähentämisen, maaperän viljavuuden, pilaantumisen vähentämisen, kasvihuonekaasujen vapautumisen ja hiilensitomisen välillä.

 

Biologisen monimuotoisuuden operatiivisten tavoitteiden määrittäminen pellolta alueelliselle tasolle

Biologisen monimuotoisuuden ja maaperän ominaisuuksien, viljelykäytäntöjen, ilmasto-olosuhteiden ja kannattavuuden analysoinnin jälkeen määritellään biologisen monimuotoisuuden operatiiviset tavoitteet (toiminnallisten tai taksonomisten ryhmien/lajien toiminnalliset ryhmät, tiheys, aktiivisuus, runsaus ja samankaltaisuus sekä hyödyllisten organismien tai taudinaiheuttajien määrä).

 

Tuotetaan strategioita ja välineitä biologiseen monimuotoisuuteen keskittyvän maaperän hoitoon.

Kehitetään uusia viljelytekniikoita agroekosysteemien nykyisten taloudellisten, agronomisten ja ympäristöongelmien ja -uhkien ratkaisemiseksi. Nämä tekniikat tulevat perustumaan kasvien ja organismien väliseen vuorovaikutukseen sekä kuhunkin ilmasto- ja maaperäalueeseen sopeutettujen eliöiden käyttöön. Ehdotettujen viljelykäytäntöjen soveltaminen tulee vähentämään epäorgaanisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Odotamme näiden kahden tuotantopanoksen vähenemisen lisäävän maaperän biologista monimuotoisuutta, koska niillä on tavallisesti haitallinen vaikutus maaperän elöihin.

Koska torjunta-aineiden myrkyllisyys vahingoittaa pääasiassa maaperäeliöstöä, odotamme myönteisiä vaikutuksia lieroihin ja näin ollen kasvien kasvuun. Entistä monipuolisempien viljelykiertojen, monilajisen viljelyn ja sekaviljelyn käyttöönotto tulee osaltaan lisäämään maaperän biologista monimuotoisuutta, ja sama on odotettavissa orgaanisten ja teollisten sivutuotteiden käytöstä viljelyjärjestelmissä.

 

Vähennetään riippuvuutta ulkoisista tuotantopanoksista kasvien viljelyssä tehokkaiden kasvi-maaperä vuorovaikutusten ja maaperäeliöiden käytön avulla.

Kasvien ja eliöiden väliset synergiat vähentävät osaltaan lannoitteiden, torjunta-aineiden ja polttoaineiden käyttöä. Tämä tarkoittaa maahantuonnin vähentymistä, ympäristöterveydenhuollon paranemista, maaperän mikro- ja makrobiologisen monimuotoisuuden kohentumista sekä viljelyn tuotantokustannusten alentumista. Esimerkiksi sienijuurisienten käyttö tulee lisäämään kasvien suojaa tuholaisia ja tauteja vastaan sekä parantamaan kasvien fosforin saatavuutta, mikä vähentää osaltaan epäorgaanisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Epäorgaanisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä vähentävät myös parempien viljelykiertojen, useiden viljelykasvien yhtäaikainen viljely sekä viljelmien joukkoon sekoitettujen palkokasvien, houkutuskasvien ja ravinteita vangitsevien alus- ja kerääjäkasvien käyttöönotto. Lisäksi tuholaisvaroitusjärjestelmien kehittäminen minimoi torjunta-aineiden ja -koneiden käytön, joka taas edistää torjunta-aineiden ja polttoaineiden käytön vähentämistä.

 

Muut vaikutukset

SoildiverAgro hankkeessa kehitettyjä suosituksia maaperän biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja parantamiseksi tullaan sisällyttämään EU-politiikkaan, kuten yhteiseen maatalouspolitiikkaan, maaseudun kehittämisohjelmiin, EU:n biodiversiteettistrategiaan, maaperän suojelua koskevaan teemakohtaiseen strategiaan, lannoitesääntelyyn, EU:n biotalousstrategiaan jne.

Hankkeen aikana tietämys maaperän biologisen monimuotoisuuden tilasta EU:ssa kasvaa ja sen avulla kehitetään uusia menetelmiä maaperän monimuotoisuuden arvioimiseen sekä uusia maatalouden ongelmia vähentäviä viljelykäytäntöjä. Näitä käytäntöjä jaetaan suoraan loppukäyttäjille ammattiyhteisöjen kautta. Tämä varmistaa tiedon nopean välityksen maataloussektorille. Satotasojen parantumiseen ja hoitoon liittyvää tietoa jaetaan myös esitteissä, uutiskirjeissä, tutkimusraporteissa ja vertaisarvioiduissa kansainvälisissä aikakausijulkaisuissa julkaistuissa tutkimusartikkeleissa.

Uusien tuotteiden luominen ja käytäntöön soveltaminen luovat uusia mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille SoildiverAgroon osallistuville yrityksille. Viljelijät taas saavat käyttöönsä innovatiivisia tuotteita, järjestelmiä ja käytäntöjä, jotka lisäävät maan tuottavuutta, parantavat tuotteiden laatua ja vähentävät maatalouden tuotantopanoksiin liittyviä kustannuksia. Tämä lisää ja vahvistaa maataloussektorin vakautta erityisesti siinä tapauksessa, että SoildiverAgron tulokset sisällytetään osaksi EU:n harjoittamaan politiikkaa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama monimuotoisuuskato voidaan pysäyttää vain tekemällä merkittäviä muutoksia vallitsevaan politiikkaan ja käytäntöihin. SoildiverAgrossa kehitettävien ja tutkittavien tekniikoiden on tarkoitus vähentää maaperän pilaantumista ja lisätä hiilen kerääntymistä maaperään sekä vähentää kasvihuonekaasujen vapautumista ja torjunta-aineiden, lannoitteiden, polttoaineiden jne. käyttöä.

 

 

Faculty of Sciences
Polithecnic Building
32004 Ourense (Spain)

© SoildiverAgro 2022