Maaperän fytopatogeenisten sienien biologinen torjunta sienensyöjämaafaunan yhteisöjen avulla luomuperunanviljelyjärjestelmissä
Kontinentaalinen alue (Saksa)
- Ratkaistava ongelma
- Mannermäisillä viljelyalueilla maaperän sienipatogeenien, kuten Fusarium spec. ja Alternaria spec., aiheuttaman tartunnan riski kasvaa erityisesti kosteilla mailla, mikä uhkaa juurikasvien (tässä tapauksessa perunan) määrää ja laatua. Tämä johtaa viljelijöiden lisääntyneeseen panosten käyttöön, mikä heikentää pitkällä aikavälillä agroekosysteemien kestävyyttä ja vähentää maaperän biodiversiteettiä.
Nykytilanne Mannermäisillä viljelyalueilla maaperän kasvitaudinaiheuttajasienten aiheuttama tartuntapaine kasvaa ja asettaa yhä suurempia haasteita maataloudelle, mikä johtaa lisääntyneeseen panosten käyttöön jopa luomuviljelyssä ja heikentää agroekosysteemien kestävyyttä. Luomuviljelijät käyttävät sienitautien torjuntaan matala-annoksisia kuparipohjaisia kontaktifungisidejä sekä voimakasta maanmuokkausta, mutta nämä käytännöt vähentävät maaperän toiminnallista biodiversiteettiä. Viljelykiertoa suositellaan laajennettavaksi viiteen vuoteen perunan osalta, mutta taloudellisista syistä kierrosta voidaan lyhentää kolmeen vuoteen. Lyhyellä aikavälillä viljelijät hyötyvät perunan korkeammasta markkinahinnasta, mutta pitkällä aikavälillä maaperän kunto on uhattuna.
- Taavoite
- Tämän kenttäkokeen tavoitteena on: (i) arvioida sienensyöjämaafaunan yhteisöjen biologisen torjunnan potentiaalia ja (ii) edistää sienensyöjämaafaunan yhteisöjen toimintaa perunanviljelyjärjestelmissä.
- Ehdotetut viljelykäytännöt
- Tässä kenttäkokeessa arvioidaan kaistalepalviljelyn (aluskasvien kylvö vain vakoihin) ja laaja-alaisen aluskasvikylvön (aluskasvien kylvö sekä harjuille että vakoihin) potentiaalia sienensyöjämaafaunan yhteisöjen edistämisessä ja niiden biologisen torjunnan tehostamisessa Fusarium- ja Alternaria-sieniä sekä niiden mykotoksiineja vastaan luomuperunanviljelyssä.
Miten peltokoe edistää nykytilannetta Aluskasvien käyttö luomuperunanviljelyssä vahvistaa maaperän luontaisia itsesäätelyprosesseja. Viljelijöiden hallintatoimenpiteiden (ylhäältä alas -säätely) ja maaperän faunan tarjoamien ekosysteemipalveluiden (alhaalta ylös -säätely) synergiavaikutus sienitautien torjunnassa (i) suojaa maaperää, (ii) lisää peltoviljelyjärjestelmien kestävyyttä, (iii) vähentää viljelykustannuksia ja (iv) parantaa juurikasvien tuotteiden kilpailukykyä taloudellisesti parantamalla tuotteen laatua ja ehkäisemällä satotappioita.
